Tulimme Hong Kongiin launtai-iltana, ja olimme varanneet valmiiksi hotellin nettipalvelu Rates to Go:n kautta (kiitos Sannan kaverin kavereille, jo koti-Suomeen palanneille Merille ja Veepeelle, jotka kehuivat palvelua omassa reissublogissaan http://merijaveepee.vox.com/ ). Palvelusta saa viime hetken hotelliöitä todella halvalla, joten mekin pääsimme kerrankin vähän parempiin asuinpaikkoihin. Ensimmäisen yön olimme hotellissa nimeltä Bridal Tea House, joka oli nimensä mukaisesti tarkoitettu hääpareille. Aamiaisbuffetin hääkoristeiden keskellä tunnelma olikin hieman painostava.
Loput kaksi yötä asuimme aivan keskustassa Ramada-hotellin 25 kerroksessa merinäköalalla. Olemme tottuneet majoituksissamme tasoon ”tuokaa lakanat respaan kun lähdette”.
Tämä hotelli taas oli tasoa ”me painamme hissin nappiakin puolestanne”, joten ihan mukavaa vaihteluahan se oli.Ekana päivänä kiertelimme Hong Kongin saaren puolta, jossa suurin osa korkeimmista rakennuksista sijaitsee. Pilvenpiirtäjiä enemmän kummastelimme tuhansia naisia, jotka istuivat keskustan puistoissa ja alikulkutunneleissa. Naiset pelasivat korttia, tekivät toisilleen jalkahoitoja ja söivät eväitä filteillä betonin päällä.
Olo oli kuin kanalassa, järkyttävä kälätys kaikui ympäri kaupunkia. Kysyimme asiasta ja saimme selville, että kyseessä oli paikallisten Filippiiniläisten sunnuntaipäivien perinne. Miehet taisivat olla kotona lasten kanssa. Ehkä sen viikon ainoan vapaapäivän noinkin voi viettää..Illaksi suuntasimme 550 metriä korkealle
Peak-kukkulalle, josta tarjoutuu kaupungin parhaat näköalat. Vaikka olimme kuulleet ja nähneet kuvia näköalasta, olivat ne silti sykähdyttävät omin silmin. Pakkokäynti jos matkustaa Hong Kongiin!Toisena aamuna lähdimme tunnin lauttamatkan päässä sijaitsevaan Aasian Las Vegasiin eli Macauun. Portugalilaisten hallussa vuoteen 1999 asti ollut pieni alue oli hieno sekoitus väliamerikkalaista ja aasialaista kulttuuria.
Kaupungin historiallisessa keskustassa oli hienoja kolonialistisia rakennuksia. Keskustan vierestä alkoi kasinoiden meri, ja uusia nousi jatkuvasti. Mekin kävimme koittamassa matkakassan lisäämistä, mutta lopputuloksena menetimme kaikki kaksi euroa, jotka koneeseen sijoitimme. Vaikka pilvenpiirtäjiä ja muita outoja rakennuksia onkin reissulla tullut vastaan, Aasian kuuluisin kasino Grand Lisboa oli silti jotain täysin ennennäkemätöntä, niin massiivinen kompleksi se oli.
Iltapäivällä palasimme Hong Kongiin ja lähdimme tutkimaan kaupungin mantereen puoleista aluetta Kowloonia. Väentiheys on paikassa reilu 43 000 per neliökilometri, minkä myös huomasi kaduilla ihmisiä väistellessä. Sadat valomainokset, ostoskeskukset, ravintolat ja hotellit olivat toistensa vieressä, sivulla ja päällä ja tunnelma oli paljon ihmisläheisempi ja aidompi kuin saaren puolen bisnesalueella.
Illalla kävimme katsomassa myös paljon puhutun pilvenpiirtäjien jokailtaisen valoshown, joka lasereineen ja muine valoineen kuulostaa hienommalta kuin näyttää. Mutta olivathan näkymät silti aivan mahtavat. Valoshowsta lähdimme vielä kiertämään iltamarkkinoita, joista sai mitä tahansa piraattikamaa. Itselleni löysin lähes aidon Dieselin vyön, joka meinasi jäädä ostamatta, sillä emme tahtoneet päästä sopimukseen hinnasta. Myyjä ei halunnut pudottaa hintaa alle 2,3 euroon, minä tarjosin 1,5€. Neuvottelujen jälkeen hinnaksi tuli tasan kaksi euroa.Nyt katselemaan seuraavan suurkaupungin meininkiä.





























